Ympäri käydään ja yhteen tullaan

Positiivisen ihmisen positiivisuus ei aina riitä. Ei sitten millään. Joten jos jollain on suhteita johonkin ylempiin tahoihin niin pistäkää nyt hyvät ihmiset koodia. Ei oo elo reilua ei.

No mitä sitten on tapahtunut?? Minäpä kerron.

Hiljaiseloa kesällä, kun tuntui että kaikki suunnitelmat meni päin prinkkalaa. Loma ei tuntunut lomalta, lapsetkin vaan tappeli koko ajan. Kavereiden kanssa suunnitelmat kaatui ja kahden kanssa laitettiin selät vastakkain ja sanottiin kovin sanakääntein adjö! Ihmissuhteet, mitkä suhteet? Hei haloo, aikuisia ihmisiä ja kukaan ei osaa sen vertaa käyttäytyä, että voisi sanoa reilusti heippa jos ei enää nappaa eikä vaan vilauttaa takavaloja kun painavat kaasua.

Asioilla on aina tarkoituksensa, ja uskon vahvasti, että näiden kavereiden piti poistua elämästäni, että tilalle tulee jotain muuta ja niinhän siinä sitten kävi. 

Tiedätte kyllä ketkä otti ja tuli, ketkä saivat paikkansa sydämessäni nyt ja aina <3

Elokuun lopussa aurinko alkoi paistaa risukasaan. Sain töitä! Ja sain töitä alalta joka on lähellä sydäntäni, hyvin lähellä. Nimittäin minut toivotettiin sydämellisesti tervetulleeksi kuntosalimaailmaan uutena myyntitykkinä. Ja minä tyttöhän myin. Hymyssä suin ja nautin joka päivästä. Pääsin työympäristöön joka on kuin luotu minulle ja osaksi työyhteisöä johon rakastuin päivä päivältä enemmän ja enemmän. Ystäviä tuli salin jäseneksi, ja oli upeaa kun kaverit tuli työpaikalleni hyväntuulisina ja piristivät aina päivääni hymyllään hyvien treenien jälkeen. Asiakkaiden palaute oli todella hyvää ja sain tsemppiä omaan myyntiin, kun lyhyessä ajassa jo näki toisten huimaa edistymistä siihen mitä he olivat jäsenyyden hankkiessaan.

Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja minun hyväni loppui jo kiihdytyssuoralle, en päässyt edes ilmaan asti. Eräänä iltana esimies pyysi keskustelemaan ja kertoi, että lapsien takia tekemä erikoisjärjestely työvuoroissani ei enää sovikaan ja minut irtisanotaan koeajan puitteissa. Hajosin. Säntäsin pihalle ja itkin. Minä, joka en itke koskaan, itkin.

 Jotain sisälläni kuoli. Pala palalta mureni ja hätä oli suuri. Menetän elantoni, kuinka elätän lapseni. Menetän työn jota rakastan. Menetän työkaverini joita rakastan, joista on tullut enemmän kuin työkavereita. Tuntui, että menetän kaiken. Ja vaan sen takia, että joku kateellinen ihminen jossain oli alkanut vaatimaan samanlaisia työvuoroja itselleen kuin minulla. Ihminen jolla on lapsia, mutta jolla on kotona myös puoliso hoitamassa lapsia. Minähän olen joka toisen viikon yksinhuoltaja, jolla ei ole turvaverkkoa joka mahdollistaisi työskentelyn iltavuoroissa. Kaksi kuukautta tämä oli toimiva malli, aamu- ja iltavuoroviikkoinen, mutta ei enää. Minulla ei ole tapana olla katkera, mutta kiitos vaan hyvin paljon sille jollekulle, joka jostain sai tietoonsa erikoisjärjestelyt kohdallani. Kiitos, että kateellisena ihmisenä aloit valittamaan asiasta. Toivottavasti et itse koskaan tule tällaisen tilanteen eteen, että sinulta viedään kaikki vaan sen takia, että joku haluaa samaa kuin toisella eri lähtökohdissa.

On todella vaikea nähdä valoa tunnelin päässä. On vaikea uskoa hyvään.  

Nyt paniikin omaista uuden alun etsimistä. Töitä, ihan sama mitä, kunhan saan töitä. 

Pakko ammentaa jaksamista jostain, ja luojan kiitos minulla on lapset. Kiitos ystävistä. Tiedetään kaikki, että jokainen auttaisi jos voisi, mutta riittää että olette läsnä. 

Ei korulauseita. Läsnäoloa. Kiitos <3

Miki 4v lauloi yksi aamu Tuomas Kauhasen Enkeli biisiä. "Sit mä törmäsin enkeliin" 

Äiti, tää kertoo sinusta.

Pyysin ihanan rakasta traineria tekemään minulle ruokavalion. Sen myötä haen itselleni jaksamista, onnistumisia, tuloksia. Jotain joka on minua itseäni varten. Treeni-ilo, sinä ihanan kamala ystäväni. Olethan läsnä vaikeissakin hetkissä. Painathan pienenä morkkiksena omaatuntoa, jos jään masentuneena makaamaan sohvan nurkkaan. Hymyilethän kanssani oksennus kurkussa tehtyjen treenien jälkeen. Istuthan kanssani saunan lauteilla rentouttamassa täriseviä lihaksia ja herätät aamuisin minut intopiukeana kohti uutta treenipäivää. 

Kiitos <3

Tavoite on. Motivaatio on. Treenipaikka on. Selityksiä ei vastaanoteta - PISTE.